Maksamme velkaa, mutta kenen tekemää?

Taas nousi verenpaine, kun valtiovarainministeri Orpo avasi suunsa. ”Suomen on alettava maksaa valtionvelkaansa pois, ennen kuin mahdollisuus saada tilanne hallintaan menee ohi”. Sitten oli paljon plaa plaa Horneteista ja ikääntymisestä ja Orpo jatkoi ”Suomen valtionvelka on lähes kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa.” Orpo varoittaa, että talouskasvun elpyminen voi olla pian ohi. ”– Olen opiskellut riittävästi taloustiedettä tietääkseni, että jossakin vaiheessa tulee taantuma. Suomi pääsi globaaliin nousukauteen mukaan niin myöhään, että on riskinä, että kasvu jää lyhytaikaiseksi.”: Bloombergin haastattelu 10.6.2018.

Valtionvelka on tällä kirjoitushetkellä käsittämättömät 106 389 992 127€. Suomen valtiolla on siis enemmän velkaa kuin koskaan aikaisemmin historiansa aikana, nimellismäärällä mitattuna. Vertailun vuoksi on kerrottava, että vuonna 1990 valtionvelka oli alle 10 miljardia ja velan osuus BKT:sta 10,5 %.

Orpo on huolissaan velan kehittymisestä, mutta niin minäkin. Sattumalta on unohdettu kertoa, että ensimmäinen 50 miljardia osui EU:n alkuaikoihin, jolla siivottiin suomalaisten pankkien aiheuttamat sotkut. Toinen iso irtiotto tapahtui Vanhasen 2 ja Kiviniemen hallitusten aikana. Koko tänä aikana on ollut Kokoomus hallituksessa, myös on sattumaa että valtiovarainministerinä on toiminut muun muassa Iiro Viinanen, Sauli Niinistö, Jyrki Katainen, Alexander Stubb ja totta kai Orpo. Erityiskiitos Antti Rinteelle ja Urpilaisen Jutalle saitte haalittua lisävelkaa vaivaiset 20 miljardia. Tämä porukka on siis saanut valtionvelkaa kasvatettua lähes 100 miljardia.

Väärät miehet, väärät valinnat

Palataanpa hetkeksi kultaiselle 90 luvulle. Hallitus (Keskusta, Kokoomus, RKP ja Kristilliset) sitoi markan Euroopan valuuttayksikköön ecuun korkealla kurssilla, eli noudatti vahvan markan politiikkaa. Kurssin tiedettiin heikentävän Suomen kilpailukykyä ja pahentavan työttömyyttä. Samaan aikaan suuri ja mahtava Neuvostoliitto kävi kuolinkamppailua ja hallitus ei suostunut uskomaan selkeitä vaaranmerkkejä. Jotta asiasta ei tulisi liian helppoa, niin suomalaiset pankit tarjosivat rahaa ovista ja ikkunoista ja halpaa rahaa haettiin ulkomailta. Edellä mainitut seikat johtivat kansantaloudessa olevan rahamäärän voimakkaaseen kasvuun, joka puolestaan nosti asuntojen ja liiketilojen hintoja voimakkaasti. Syntyi kiinteistö- ja pörssikupla. Iiro Viinasen (kok) lupailuista huolimatta rahat loppui ja markka devalvoitiin kahdesti. Silloisen laman suurin virhe oli näin jälkeenpäin tarkastellen päättäjien kokemattomuus ja ymmärtämättömyys.

Pankki voittaa, kansa maksaa

Siinä missä Suomen pankit pelastettiin, niin monet väliaikaisesti maksuvaikeuksissa olevat Pk-yritykset teurastettiin ja hallitus sekä Suomen tasavallan presidentti antoi tälle siunauksensa. Mauno Koivisto kutsui luokseen 6.51992 tuomioistuinten, yliopistojen ja tutkimuslaitosten edustajia. Mukana oli silloisen korkeimman oikeuden täysivaltainen kokoonpano. On siis väitetty, että presidentti painosti oikeuslaitosta olemaan positiivisempia pankeille velallisten ja pankkien välisissä oikeudenkäynneissä. Presidentti evästi kuulemma oikeuslaitosta loppukaneetilla. ”pankit voittavat aina”. Asiasta on olemassa muistiinpanot, joiden julkistamisen aikanaan Presidentti Tarja Halonen esti. Kävi siis yhtä huonosti kuin Tiitisen listan.

Vuonna 1992 ETLA:n raportissa Valtion velkaantuminen ja sen vaikutukset kansantaloudessa kerrotaan. ”Finanssipolitiikan keveys on siis Suomen velkaantumisen tärkein osatekijä tämän hajotteen perusteella. Valtion menoja ovat erityisesti kasvattaneet ja kasvattavat yhä työttömyysturvajärjestelmän menot sekä finanssisijoituksiin sisältyvä pankkituki. Vaikutukset voivat ulottua vuosikymmenien päähän.”

Kasinotalous ja kapitalismipeli on aika julmaa huvia. Meillä täytyy olla toimiva pankkijärjestelmä, jotta kansantalous toimisi toivotulla tavalla, sillä jonkun täytyy rahoittaa sinunkin talo, auto tai joku muu hankinta. Ikävää on, että tapahtuu maailmassa mitä tahansa maksajana on aina veronmaksaja. Ensin maksat oman velan pois korkoineen ja sen jälkeen verojen kautta pankkien mokat, jotka valtiot niin auliisti suostuu maksamaan. Väitän, että suurin osa Suomen valtion velasta on välillisesti tai välittömästi seurausta jostain pankkien aiheuttamasta kriisistä (Suomen pankkikriisi, Subprime-kriisi, Kreikka paketit…). Hyvä herra valtiovarainministeri mikä on seuraava pankkien aiheuttama kriisi, jonka veronmaksajat kustantavat? Mikäli valtio toimii pankkien rahoittajana, niin eikö silloin olisi johdonmukaista kontrolloida pankkien toimintaa ja valvoa, että pahimmalta vältyttäisiin. Luulisi nyt rahoittajalla ja takaajalla olevan jotain oikeuksia. Suomen valtiontaloudella ei ole varaa maksaa seuraavaa pankkikriisiä.

Vielä on jäljellä 90-luvun laman uhreja, mutta myös moni on poistunut jo keskuudestamme ja heistäkin liian moni oman käden kautta. ”90-luvun laman alkamisesta on jo vierähtänyt yli 25 vuotta ja yhä edelleen tuhannet suomalaiset ovat veloissa tämän taantuman seurauksena” Toivonkin lämpimästi, että Kike Elomaan lakialoite menisi läpi ja oikeus voittaisi.

PS: Valtionvelka ehti nousta 314 773€ tätä kirjoittaessa.